Webinaari kuvailutulkkauksesta - Millainen on hyvä ja hyödyllinen kuvailutulkkaus?
Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan sitä, että esim. valokuvan tai piirroksen sisällöstä tarjotaan näkövammaiselle lukijalle kirjoitettu selostus - hän kun ei välttämättä pysty itse kuvan sisältöä silmillään hahmottamaan. Kuvan kuvailutulkkauksessa (tunnetaan myös nimellä tekstivastine, vaihtoehtoinen teksti ja alt-teksti) esimerkiksi selostetaan vuokaavion sisältö sanoin, kerrotaan keitä henkilöitä valokuvassa on ja mitä he kuvassa tekevät tai millainen arkkitehtitoimiston uudessa havainnekuvassa esiteltävä rakennus on. Kuvailu on siis eri asia kuin kuvan kuvateksti (engl. caption), joka usein täydentää kuvaa ja kertoo lukijalle asioita kuvan ulkopuolelta.
Useimmat ohjelmat piilottavat kuvien kuvailun verkkosivun tai dokumentin näkeviltä lukijoilta niin, että kuvailu näkyy vain näkövammaisten lukijoiden apuvälineille. Kuvien kuvailu on kuitenkin näkövammaiselle aivan välttämätöntä julkaisun sisällön hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi. Ilman kuvailua näkövammainen ei voi tietää, onko dokumentin reunassa sijaitseva kuva pelkkä koriste vai kenties tärkeä tulostaulukko tai havainnekuva.
Mutta millainen on hyvä kuvailu? Millainen kuvailu on liian suppea? Millainen kuvailu taas liian yksityiskohtainen ja pitkä ja vain hidastaa lukemista? Pitäisikö kaikki dokumenttien ja diaesitysten tunnelmakuvat merkitä aina "koristeellisiksi" eli sisällöltään epäoleellisiksi kuviksi, joita ei kuvailla? Pitääkö kuvailu kirjoittaa aina uusiksi kulloisenkin käyttöyhteyden perusteella? Mitä jos ei tiedä kuvassa olevien henkilöiden nimiä? Mitä jos on monta kuvaa samasta henkilöstä? Miten kuvassa olevan ihmisen ulkonäköä ja muita ominaisuuksia ylipäätään sopii kuvailla? Voisiko olla jokin standardi sille, miten kaikkia ihmisiä kuvaillaan? Mitä eettisiä haasteita kuvailuun liittyy?
Näitä kysymyksiä pohditaan kahdessa kaikille avoimessa webinaarissa:
1. webinaari keskiviikkona 12.5. klo 9.30–11.30 – Esitysten kuvailutulkkaus
- Kuvaillaanko esittäjä/puhuja ja esitysympäristö? Kuka sen tekee?
- Esitysmateriaalin kuvailu?
- Kuvituskuvien kuvailu - vai kuvaillaanko lainkaan?
- Osallistujien kuvailu?
- Taulukot, kuvaajat ja muut monimutkaiset sisällöt
2. webinaari keskiviikkona 19.5. klo 9.30–11.30 – Kuvien kuvailutulkkaus
- Kuvien kuvailu verkossa ja ääneen?
- Kuvailun pituus
- Mikä on kuvassa oleellista suhteessa kuvan käyttötarkoitukseen?
- Mitä kuvailijan pitää kuvan sisällöstä tietää?
- Ihmisten ja ihmisryhmien kuvaileminen
- Ympäristön ja yksityiskohtien kuvaileminen
- Värit ja esteettiset elementit
Keskustelua vetää apulaisprofessori Maija Hirvonen. Hirvonen tekee parhaillaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelun nimittämänä asiantuntijana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Kuvailutulkkauksen tila Suomessa -selvitystä. Tilaisuuksissa on mukana myös näkövammaisista lukijoista, sisältöjen tuottajista ja kuvailijoista koostuva paneeli. Myös yleisökysymyksiin tarjotaan mahdollisuus.
Tilaisuus järjestetään Zoom-webinaarilähetyksenä. Tilaisuus tallennetaan ja tallenteesta muokataan anonymisoitu aineisto selvitys- ja tutkimustyöhön.
Linkki tilaisuuden lähetykseen julkaistaan osoitteessa www.nkl.fi/fi/webinaarisarja-kuvailutulkkauksesta- Ulkoinen linkki viimeistään maanantaina 10.5.
Lisätietoja:
Aatu Komsi
järjestötoiminnan suunnittelija
Näkövammaisten liitto
puh. 050 475 1110
Tanjan Rantalainen
kulttuurituottaja
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu
puh. 040 964 9288
tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi
Sivu päivitetty